Sivut

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Pilaako koulun alkaminen lasten selät?

Taaperot ja leikki-ikäiset istuvat vaivatta selkä suorana, katselin juuri yksi päivä saunassa kolmevuotiaani asentoa, joka oli ryhdikäs eikä lainkaan vaivalloinen vaan aivan luonnollinen asento hänelle, niin kuin useimmille kolmevuotiaille. Vielä viisivuotiaatkin istuvat vaivatta suorassa, mutta pikkuhiljaa kouluikään päästyä lapset alkavat könöttää, selkää on vaikeampi pitää suorassa ja keskivartalon lihakset heikentyvät. Samalla myös sellävaivat ja jopa kivut lisääntyvät. 


Suurinosa koulupäivästähän kuluu vielä nykyäänkin penkissä, riippuen jonkin verran kylläkin koulusta ja siitä kuinka paljon toiminnallisia harjoituksia ja tehtäviä kulloinkin käytetään.
Lapsi passivoituu koulun alettua, myös ikänsä puolesta. Siinä iässä alkaa "laiskottelu" kiinnostamaan aiempaa enemmän, sekä istuminen houkuttelee myös. 

Pikkuhiljaa kouluvuosien edetessä ja jopa 6 tuntia päivästä istuen alkaa näkyä. Yläkoulussa saattaa olla jo runsaasta istumisesta lähtöisin olevia ongelmia kovastikkin. 



Miten sitten tätä istumista voisi vähentää? Ainakin alakoulussa matematiikan tunneilla on helppo järkätä tehtäväratoja, joita hypellään ja lasketaan. Äidinkielessä voidaan järkätä pistetyöskentelyä, jota onkin paljon nykyisessä harjoittelupaikassani. Ja musiikki voidaan hoitaa tietysti seisaallaan, kulkeehan laulukin paremmin. Toiminnallinen työskentely onkin lisääntynyt hurjasti omista kouluajoistani, ja se on iloinen asia. Mutta voisiko ajatusta kehittää vieläkin pidemmälle? Koulussa kuitenkin vietetään iän karttuessa yhä enemmän päivästä, ja sillä on suuri merkitys kuinka paljon päivän aikana istut. 

Passiivisuushan ei nykypäivänä lopu edes koulupäivään, vaan saattaa jatkua pelien äärellä kotonakin. Ylipäätänsä elämäntavasta on tullut istuvampi, kun tekniikka ja kehitys mahdollistavat paljon, ja apuvälineitä sekä arjen helpottajia on paljon. 

Lääkärilehti kertoo julkaisussaan nuorten selkäkivuista  näIn:


"Nuoren selkäkipuun on suhtauduttu usein vähättelevästi. Selkäkipu, erityisesti alaselkäkipu, on kuitenkin yllättävän yleinen myös nuorella 13-14 vuoden iästä alkaen. Sen jälkeen kipua raportoivien joukko kasvaa nopeasti iän mukana. Tutkimusaineistosta riippuen 30-51 % nuorista ilmoittaa kokeneensa joskus alaselän kipua, pitkittäistutkimuksissa 12-21 % ilmoittaa kipua vuosittain ja osalla kipu on toistuvaa. Vaikea-asteiseksi kipu on kriteereistä riippuen arvioitu 3-15 %:lla. Nuorista 4-31 % on käynyt lääkärissä selkäkivun takia ja 2-12 %:lla kipu on haitannut päivittäisiä toimintoja. Kaikissa tutkimuksissa koulussa istuminen pahentaa alaselkäkipuja (1).
Suomalaisista nuorista on tehty pitkittäistutkimus, jossa 14-vuotiaana toistuvia alaselkäkipuja ilmoittaneita (7,8 %) ja oireettomia verrokkeja seurattiin yhdeksän vuotta. Tämän perusteella löydettiin väestötasolla 2-3 %:n esiintyvyyttä vastaava ryhmä, jolla on toistuvia oireita aikuisikään saakka. Tutkimuksen tilastollinen voima ei ole suuri, mutta kroonistumiseen liittyi selvästi lannerangan alimpien välilevyjen varhaiset rappeumamuutokset (2)." 



Yle kirjoitti jutussaan, että lasten selkävaivat yleistyvät kouluiässä ja syyksi epäiltiin ainakin riittämätöntä lämmittelyä ja urheilua. Itse epäilen, että syy voi olla toki myös se, mutta myös se että suurinosa päivästä kuluu istuen, jolloin keho ei "lämpene" päivän aikana, eivätkä lihakset ole tottuneet rasitukseen, jolloin myös selkävaivat lisääntyvät korsettiongelmien vuoksi. 


Tässäpä siis pulma, johon toivoisi ratkaisua tulevaisuudessa ja on mahtavaa, että nykyään toiminnalliset tehtävät lisääntyvät hurjaa vauhtia kouluissa! Mutta vielä tarvitaan lisää työtä nykylasten selkien vuoksi. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiitos kommentista! =)